Näitä elämän pieniä ja vähän suurempiakin mahtavuuksia, vuosi 2011 ja seuraavastakin vähän.
lauantaina, maaliskuuta 03, 2012
Kyllä on odottava fiilis!
Aika odottavalla fiiliksellä olen, kun olen menossa laskettelurippileirin konfirmaatiomessuun. Siinä on toisena vuonna peräkkäin sukulaisnuori mukana, tällä kertaa Kristan ja Samin keskimmäinen tytär Ada pääsee ripille. Kuinka mahtavaa se on minulle, jonka omasta konfirmaatiosta on jo 21 vuotta! Hyvä tavaton, miten pian on mennyt! Olen onnellinen siitä, että mäkin pääsen mukaan, mahtavaaa ja iloa, sitä riittää!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti