Viimeistä toukokuun päivää viedään!

Ja millaisessa hellekelissä! Ihan uskomattomalta tuntuu, kun vertaa sitä maanantaihin. Mulla on sukat sandaaleissa, vaikka oikeesti ne pitäisi heittää jalasta pois. Mutta kun on näin mahtava kesäfiilis, ei sitä voi mikään ryöstää! Ja kun mä oikein ajattelen, millaista kesää toivon, tiedän sen jo tällä kohtaa. Yle Turun sivujen säätä katsoessani huomaan, että aika lämmintä pukkaa Saloon, tuntui jo iltapäivällä koiria ulkoiluttaessa!

Uusi viikko!

Koulujen loppu lähestyy, viimeistä viikkoa mennään. On vaan uskomatonta, miten pian aika on taas hurahtanut, niin valtavaa on vauhti taas ollut. Mitä ei edes itse olisi uskonut, varsinkaan, kun ei koskaan osaa ennakoida, mitä tapahtuu. Juurikin tossa lossimies sanoi toivovansa, että kirkkosoutu ei jää viimeiseksi kerraksi vuonna 2011. Siinä kohtaa totesin, että kesä sen näyttää, nyt ollaan tosi paljon reissussa. Mahtavaahan se on, ihan näin!

Palomestariystäväni taas tulipalossa, Portsassa nyt

Niinpä, taas on ollu Reijo miehineen tulipaloa sammuttamassa, tällä kertaa Portsassa. Mulle Portsa on sikäli tuttu, että kun lähden laivareissulle, Salosta tuleva linja-auto kulkee aina siltä kohtaa, tulee moottoritietä pitkin Turkuun. En oo ihan varma, olemmeko kulkeneet just palotalon kohilta, mutta aika läheltä kuitenkin. Kyllä heti Yle Turun nettisivujen kuvia katsoessani huomasin, että kova on tulipalo ollu. Mutta onneksi taitava palomestari miehineen selviää isostakin tulipalosta!

Oliko hiukan hienoa! Kyllä!

Kesän tulosta innostuneena istutin keräsalaattia, mangoldia ja siankärsämöä. Toivottavasti kaikki saisivat hyvän alun kasvulle, mangoldikin, vaikka pussissa sanottiin sen itävyyden olevan heikon. Mutta mä kyllä luulen, että kaikki saa hienon alun. Mieli on tosi korkealla, kyllä tän kaiken ilon jaksaa. Porin reissua tässä odotellaan, saas nähdä, minkä auton Tilausmatkat lähettää sinne viikonlopuksi. Mahtavaa, iloa ja paljon valoa, näin se menee!

Uutta mahtavaa!!

Angelniemellä ja Kokkilan lossilla, lossimiehistä liikenteessä Ismo ja Pertti. Aika hauskaa oli, kun saaren puolelta mantereelle mennessä oli puhetta kuvausharrastuksestani. Sunnuntain aikana oli tullut kuvattua aika reippaasti, mutta kyllä se kaikki oli sen arvoista oltuani yhden vuoden poissa. Mieli oli tosi korkealla ja mahtavaakin se oli, lauloin pitkästä aikaa kirkon parvella, oli ihan kiva osuttaa se Angelniemen kirkon parvelle ja juuri tähän soututapahtumaan. Tahtoisin musiikkia toivoessani lähettää terveiset kaikille kirkkosoututapahtumassa mukana olleille, ennen kaikkea lossimiehille, Ismolle ihan erityisesti, kun hänen kanssaan tuli kuljettua eka kerta!

Iloisia lauantaifiiliksiä

Taas sain muutaman Karvisen kesäkirjaa varten, kyllä niitä on mukava tulostaa! Värilasertulostin tekee aika tavalla siistimpää jälkeä kuin mustesuihku, ei tarvi pelätä, että jälki on leviävää. Tänään on huomannut lämmön, ainakin torilla istuessa on saanut nauttia. Mutta tässähän tää menee, ihan hienosti. Iloisin mielin, kuinka onnellinen sitä onkaan!

Rakkaalle palomestariystävälleni

Täällä minä olen, taas kerran Salon kirjastossa. Poriin lähtöön ei ole kuin kolme viikkoa, mietin, että siunatkoon, miten nopeasti aika on taas laukannut menemään. Kirkkoonsoudusta se meikäläisen kesä virallisesti alkaa, on tehnyt näin jo monta vuotta. Griegin Holberg-sarjan preludi soi tossa takana, tiedät, että olet taas kerran sydämessäni seuraavaan työvuoroon asti, sunnuntaihin. Elämä on tätä, iloa ja valoa, matkan odotuksen paloa tällä kertaa. Kiva lähteä reissuun, kun on monta ystävää, 42-henkinen ryhmä hyppää kesäkuun 10 päivä klo 14 linja-autoon. Mukavaa, kun ei tarvi olla yksin reissussa!

Uuden fiiliksen keralla

Vähän sateista on, mutta maalle se tekee todella hyvää. Maa on ollut oikein rutisevan kuiva viikon ja toisenkin, kyllä tää vesisade tekee ihan eetvarttia. Koirat kastuivat ja itsekin kastuin, mutta ei se sitten kuitenkaan ihan niin paljoa haitannut. Fiilis on edelleenkin korkealla jääkiekon maailmanmestaruuden seurauksena, retkipäivänäkin tuli hehkutettua aika tavalla. Mutta nyt on kaikki kohdillaan, se vaan on nyt juuri näin!

Neljä päivää...

Onnistunut seurakuntaretki takana, mahtavaa! En kyllä muista, milloin linja-autoon hyppääminen retkipäivänä olisi ollut niin hienoa kuin nyt. Mieli oli aika mahtava ja iloinenkin, hiljaisuusosiot retken aikana onnistuivat tosi hienosti ja sain olla siitä aidosti ylpeä.

Viis päivää edellisestä päivityksestä, sen jälkeen tapahtuneita juttuja

Tiistaina olin kattomassa pyörälle matkamittaria, en välttynyt palomiehiin törmäämiseltä ollenkaan! Eikä se tainnut onnistua tänäänkään, hetki sitten Ollikkalan paloasemalta oltiin kahvilla. Ja minä sen kuin nautin vesisateesta, ei tainnut pyöräilemistäkään haitata, ei ainakaan kovin pahasti. Mutta kun tää elämä oikein on hienoa ja mahtavaa, kyllä tää tässä menee, iloisia reissuja odotellessa!

Hip man!

Aina kuulee jos jonkunlaista ääntä tuolta varsinaisen kirjaston puolelta, jos ei muuta niin sitte noi hälytysportit soivat tossa ulko-ovien edessä. Joten kyllä oon itsekin saanut siihen varautua, aina on jotakin. Mutta nyt on kyllä tosi kesäinen päivä, pariin kertaan tuli tossa ajeltua toi Lukkarinmäki alas. Musta tuntuu, että Pregoni on siinä mäessä parhaimmillaan. Ei sitä oikein muusta mäestä ton kanssa ole alas mentykään!

Tänään

Mahtavaa, eka Halikon reissu uuden Pregon kanssa. Aika raskasta oli polkea matkan aikana pitkähköön ylämäkeen, mutta kun on noin unelmapyörä, ei haittaa yhtään! Musiikkia ja kaikkea muuta mahtavaa, kyllä nyt kelpaa fiilistellä! Elämä on, tää on tätä mahtavaa, mitä on ollu, koko viikko keskiviikosta asti!

Iloista lauantaifiilistelyä

Tänään aurinko paistaa ja fiilis on mitä mahtavin, tänään! Just nyt ihan kova fiilis, kun oon ajatellu ystäviä koko perjantain. Työstä se on käyny, todellakin, ystävien joukon ollessa tosi mahtavan. Siihen on kuulunut niin palomiehiä kuin kehitysvammaishoitajiakin. Viikonloppu on mennyt vähän murehtiessakin, torstaista asti oon joutunut tätäkin tekemään. Iloisin mielin kuitenkin!

Hauskaa, mahtavaaah!

Keskiviikosta asti on uusi pyörä ollu, on niin kevytkulkuinen, ettei mitään määrää! Olin ihan satavarma, että värikin on ihan hyvä, nyt näin, miltä se näyttää luonnossa. Oli sellainen fiilis, että nyt otetaan oikein kunnolla ilo irti pyöräkaudesta, sehän onnistuu! Vaihteet ja lukon saa tosi helposti päälle, ihan tosi mukavaa, kun näin on. Mahtavaa on mennä, fiilis korkealla!

Uusi pyörä ja kolahtava kappale

No, nii, just näinhän kävi, kaksi juttua yhdellä iskulla. Hauskaa tänään oli se, että kun sain uuden pyörän, lähdin niin innokkaana, että matkapuhelimeni unohtui! Onneksi sentään Janne huomasi kännykän unohtuneen! Kolahtava kappale on J. Lon ja Pitbullin On the floor, aivan mahtava! En edes tajua, miten tää kappale on tällä tavalla kolahtanut ihan pienessä hetkessä! Ei tarvittu kuin muutama kuuntelukerta Novalla ja se oli sitte siinä. Pregoni on tosi tyylikkään värinen, hieno!